Hammasröntgentoiminnan itsearviointi: näin vuosittainen arviointi hoituu

Hammasröntgentoiminnan itsearvioinnissa vastaanotto tarkastelee omaa toimintaansa: ovatko tutkimukset oikeutettuja, kuvanlaatu riittävä ja säteilysuojelun käytännöt kunnossa. Arviointi tekee hyvät käytännöt ja sovitut parannukset näkyviksi koko työyhteisölle. STM:n asetuksen mukaan toiminnan itsearviointi on tehtävä vähintään kerran vuodessa (STM:n asetus ionisoivasta säteilystä 1044/2018).

Mitä itsearvioinnissa arvioidaan?

Itsearvioinnissa vastaanotto käy läpi oman säteilytoimintansa ja arvioi, toteutuvatko hyvät käytännöt omassa arjessa. Asetuksen mukaan itsearvioinnin sisältöön sovelletaan samoja asioita kuin kliiniseen auditointiin. Käytännössä arvioitavia osa-alueita ovat esimerkiksi:

• tutkimusten oikeutus: kuvataanko oikeista syistä ja oikeita potilaita
• optimointi: kuvausarvot, säteilyannokset ja kuvanlaatu
• tutkimusohjeiden ajantasaisuus ja noudattaminen
• laitteiden laadunvarmistus ja tekninen kunto
• henkilöstön osaaminen ja säteilysuojelun täydennyskoulutus
• poikkeavien tapahtumien kirjaaminen ja käsittely

Kuinka usein ja missä muodossa?

Itsearviointi tehdään vähintään kerran vuodessa, ja sen tuloksista laaditaan raportti. Raportista on hyvä käydä ilmi, mitä arvioitiin, mitä havaittiin ja millaisia jatkotoimia havainnot edellyttävät. Näin seuraavalla arviointikerralla voidaan myös tarkistaa, ovatko sovitut parannukset toteutuneet.

Luokka 3 vai luokka 2 — vaikuttaa velvoitteisiin

Tavanomainen hammasröntgentoiminta (intraoraali- ja panoraamakuvantaminen) kuuluu lääketieteellisen altistuksen luokkaan 3, jossa vuosittainen itsearviointi on pakollinen mutta asetuksen mukaisia kliinisiä auditointeja ei edellytetä. Jos vastaanotolla on KKTT-laite (kartiokeilatietokonetomografia), toiminta kuuluu luokkaan 2 — silloin itsearviointien lisäksi vaaditaan myös sisäiset ja ulkoiset kliiniset auditoinnit määräajoin. Näistä kerromme tarkemmin KKTT-laitetta koskevassa artikkelissa.

Esimerkki havainnon käsittelystä

Kuvitteellinen esimerkki: arvioinnissa huomataan, että uusintakuvien syitä kirjataan eri tavoin. Vastaanotto sopii yhteisen kirjaustavan ja nimeää vastuuhenkilön opastamaan henkilöstön. Toimenpiteelle asetetaan määräpäivä ja myöhempi seurantapäivä, jolloin tarkistetaan, ovatko kirjaukset yhdenmukaisia ja voidaanko niiden perusteella tunnistaa korjattavia syitä. Havainto suljetaan vasta, kun myös vaikutus on arvioitu.

Tarkista nämä neljä asiaa

1. Havaintoja kerätään myös vuoden aikana. Kun puutteet ja onnistumiset kirjataan niiden tullessa vastaan, vuosittainen yhteenveto perustuu todelliseen arkeen eikä pelkkään muistiin.
2. Jokaiselle korjattavalle asialle sovitaan jatko. Kirjaa toimenpide, vastuuhenkilö ja tavoiteaika sekä tarkista myöhemmin, että asia tuli hoidetuksi.
3. Arviointia tukevat tiedot löytyvät helposti. Laitteiden testit, koulutustiedot ja poikkeamat muodostavat valmiin pohjan vuosittaiseen yhteenvetoon.
4. Vastuut ja arvioinnin vaihe ovat muidenkin nähtävissä. Yhteinen kirjaustapa auttaa jatkamaan työtä myös silloin, kun vastuuhenkilö vaihtuu tai on poissa.

Näin vuosittainen arviointi pysyy kevyenä

Itsearvioinnin työläin osa ei ole arviointi itsessään vaan tiedon kokoaminen: mitä laitteille on tehty, kuka on koulutettu ja mitä poikkeamia vuoden aikana kirjattiin. Kun nämä kirjataan arjessa sitä mukaa kun työ tehdään, vuosittainen itsearviointi on yhteenveto eikä erillinen kokoamisprojekti.